Naisjuristit ry vieraili 23.1.2020 korkeimmassa oikeudessa. Isäntänä toimi oikeusneuvos, OTT Jussi Tapani, joka kertoi KKO:n toiminnasta ja oikeusneuvoksen työstä. Keskustelu oli vilkasta ja Naisjuristit esittivät aktiivisesti useita tarkentavia kysymyksiä mm. tuomioistuinlaitoksen resursseista, tuomareihin kohdistuvasta maalittamisesta ja KKO:n henkilökunnan sukupuolijakaumasta (!).
Tuomarin eteen saattaa tulla jopa sellaista lainsäädäntöä, josta ei ole koskaan ennen kuullutkaan. Hyvä kysymys onkin, miten tavallinen kansalainen voisikaan olla tietoinen kaikesta häntä velvoittavasta lainsäädännöstä.
Korkein oikeus käyttää ylintä tuomiovaltaa rikos- ja riita-asioissa sekä ohjaa lainkäyttöä prejudikaattien kautta. Juttuja tulee vuodessa vireille yli 2000, läheskään kaikissa tapauksissa valituslupaa ei kuitenkaan myönnetä. Kirjallinen menettely on pääsääntö, suullisia käsittelyjä on noin 10-20 vuodessa. Vuonna 2019 kielteisten valituslupa-asioiden keskimääräinen käsittelyaika oli vain 3,8 kuukautta, lupa- ja asiaratkaisuissa käsittelyaika taas oli 18 kuukautta. Pitkät käsittelyajat ovat valitettava ongelma kansalaisten oikeusturvan toteutumisen kannalta, mutta KKO:n käsittelyaikoihin vaikuttavat mm. ennakkoratkaisupyyntöjen tekeminen EU-tuomioistuimelle, joten resursseilla ei tätä ongelmaa pelkästään pysty ratkaisemaan. Rikosasioissa viivästyksiä saattaa olla tapahtunut jo esitutkinnan aikana ja siviilijuttujen kestoon vaikuttaa mm. onko henkilö saanut oikeusapua, eli prosessia pitäisi tarkastella kokonaisuutena.
Tapani on aiemmin toiminut rikosoikeuden professorina noin kymmenen vuoden ajan ja hän saa edelleen käyttää professorin nimikettään. Tapani totesikin, että KKO:n tuomarit eivät töpeksi, ja jos virheitä sattuu, ne on sitten tehnyt professori. ”Rikostaustastaan” huolimatta Tapani ei käsittele pelkästään rikosjuttuja, vaan pöydälle saattaa tulla mitä tahansa KKO:n toimivaltaan kuuluvia asioita. Tuomarin eteen saattaa tulla jopa sellaista lainsäädäntöä, josta ei ole koskaan ennen kuullutkaan. Hyvä kysymys onkin, miten tavallinen kansalainen voisikaan olla tietoinen kaikesta häntä velvoittavasta lainsäädännöstä. Tutkijataustastaan huolimatta Tapanin mukaan hän on KKO:ssa viimeistään oppinut, että ihan jokaisella sanalla on merkitystä, myös kielteisen valituslupapäätöksen sanalla ”siis” (…jää siis pysyväksi) vaikka lause olisi ihan oikein ymmärrettävissä ilman sitäkin.
Tasa-arvo ei valitettavasti ole vielä toteutunut KKO:n jäsenten eli oikeusneuvosten kokoonpanossa, 19 neuvoksesta vain 6 on naisia. Esittelijöiden joukossa jakauma on tasaisempi, ja naisia jopa enemmistö. KKO:n entisten presidenttien muotokuvagalleriassa on tasan yksi nainen: Pauliine Koskelo.
Tasa-arvo ei valitettavasti ole vielä toteutunut KKO:n jäsenten eli oikeusneuvosten kokoonpanossa, 19 neuvoksesta vain 6 on naisia.
Paula Rinne kierrätti Naisjuristeja talossa, ja pääsimme tutustumaan istuntosaleihin ja ihailimme kovasti talon arvotaidetta. Korkein oikeus on toiminut vuodesta 1934 lähtien Helsingissä Kauppatorin laidalla, Presidentinlinnan naapurissa. KKO:n tiloissa on aikaisemmin toiminut mm. KHO, Helsingin Pantti Oy, ja täysistuntosalissa on järjestetty hulppeita tanssiaisia. Panttisalissa, jossa ennen vanhaan pidettiin huutokauppoja, järjestetään nykyään jopa jumppia henkilökunnalle, mutta täysistuntosalissa ei taatusti enää tanssita!